Perjantaiaatto

Tiistai ja keskiviikko menivät tutun kaavan mukaan: kahville, koululle, raflaan ja kotiin. Mikäpä siinä. Kanjeja on tullut opittua paljon. Lounaalla olemme käyneet kanssani samaan aikaan aloittaneiden taiwanilaisen tytön ja slovakialaisen lääkärinaisen kanssa. Taiwanilainen asuu tällä hetkellä Singaporessa ja puhuu erinomaista englantia. Häneltä kuulee mielenkiintoisia juttuja kiinalaisesta kulttuurista.

Joka-aamuinen näkymä.

Tänään meillä oli Genki II -kirjan tasokoe. Sain kuuntelusta 18/20, luetun ymmärtämisestä 33/36 ja kieliopista 36/45 pistettä. Suullisen osion tuloksia en tiedä, mutta eiköhän näillä seuraavaan kirjaan päästä. Illalla jäin koululle katsomaan elokuvaa Kauna 2, mutta se oli ihan tylsä, joten lähdin etsimään muuta ohjelmaa.

Meidän päiväkoti - eiku koulu.

Pyöräilin meren rantaan kalatukun kulmille, missä kadut olivat täynnä yatai-ravintolakojuja. Erittäin lämminhenkiset yatait ovat matkailijalle ehkä helpoimpia paikkoja saada kontaktia japanilaisiin ja samalla viihtyä paikallisten herkkujen ja oluttuopin tai sakekupposen äärellä. Tänään skoolailin viisikymppisen, arvokkaan oloisen mutta hauskan liikemiehen ja hänen venäläisen vaimonsa kanssa ja kerroin ne samat suomijutut kuin kaikille muillekin (Suomessa on lunta, järviä ja muumeja). Lähtiessä oli toki high five paikallaan.

Juusto-pekonirullia ja jotain merenelävää.

Friteerattua tofua ja wasabia.

Tuhdin aterian ja muutaman tuopin jälkeen oli mukava löllähtää vielä onsen-kylpylään rentoutumaan. Kuumien kylpyjen, hierovien vesisuihkujen ja saunan jälkeen sisäpihan bambumatolla makoillessa saattoi saavuttaa lähes zeniläisen olotilan. Mukavampaa olisi ollut vain, jos olisi ollut suomalaisia kavereita mukana.

Onsen.

Nätti näyteikkuna kotimatkan varrella.

Pyöräilyä yömyöhään.

Näin sivukujan varrella pentujaan imettävän kissaemon. ♥♥♥