sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Sake Matsuri

Viime viikon lauantaina kävimme eräässä raflassa sakejuhlissa. 15 euron sisäänpääsymaksulla sai maistella neljää eri juomaa, joista oikeastaan luumuviini oli ainoa jota voisi kuvitella ostavansa. Muut olivat omilla tavoillaan pahanmakuisia sakeja. Join silti.


Juhlia juonsi lupsakka musta mies ylitsevuotavan amerikkalaisella aksentilla. Tapahtumassa hienointa oli perinteinen taiko-rummun soitto.


Menimme kreppikahvilan, purikuran ja izakayan kautta klubille nimeltä Fubar. Fubar oli ihan täynnä nuorisoa (noin 5 ihmistä per neliömetri) ja asiakkaista noin kolmasosa oli ulkomaalaisia. Tanssiminen oli kielletty! Tämä siksi, että uusien sääntöjen mukaan vain klubiluvallisissa paikoissa saa olla tanssilattia, ja Fubarilla oli vain baarilupa. Ehkä joku klubiluvallinen paikka oli ajanut tällaisen säännön läpi. Byrokraatit kiusaavat ihmisiä täälläkin. Tosin kieltoa ei yllättäen valvottu kovin ankarasti.

Crepes
Mielenkiintoinen seinäkoriste kahvilassa

Purikura (purinto kurabu, print club) tarkoittaa valokuvauskoppeja, joissa tytöt ottavat hömppäkuvia kavereiden kanssa ja koristelevat ne teksteillä ja kuvilla.

Izakayan menyy
Kaikki hauska kielletty
Tiivis tunnelma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti