Erilaisuuksia

Kolmen neljän viikon jälkeen uutuudenviehätys alkaa vaihtua arkipäiväisyyteen. Enää ei tunnu niin ihmeelliseltä olla toisella puolella maapalloa. Ehkä sen tunteen kokee taas sitten Suomeen palatessa. Suomesta eniten kaipaa juomakelpoista hanavettä, kunnon saunaa, hiljaisuutta, tilavaa asumista ja suurimpienkin kaupunkien luonnonläheisyyttä. Vähiten ikävä tulee pimeyttä ja kylmyyttä.

Mitään kovin erikoista ei ole tapahtunut pariin päivään, joten listaanpa tähän muutamia japanilaisen kaupunkielämän asioita, jotka ovat erilaisia kuin Suomessa.

1) Bussit ja joskus muutkin autot sammuttavat moottorinsa aina liikennevaloihin pysähtyessään. Busseissa on ulkona ja sisällä kaiuttimet, joilla kuski kuuluttaa pysäkit. Bussiin mennään takaovesta ja otetaan automaatista lipuke. Matka maksetaan kuljetun matkan mukaan poistuessa.

2) Liikennevalot soittavat ihmeellistä nintendomusiikkia kun valo vaihtuu vihreäksi.

3) Hälytysajoneuvot soittavat nauhalta tai huutelevat mikrofonilla liikenteelle väistymiskehotuksia. Kadulla kulkee jatkuvasti muitakin automobiileja, joiden kaiuttimista huudellaan jotain. Tänään vastaan tuli kuorma-auto, jonka kääntymisaikeista ilmoitti heleä naisääni.

4) Itsekseen höpisemistä ei katsota pahalla. Omia tekemisiään saa vapaasti kommentoida myös yksin liikkuessa.

5) Kauppojen myyjät huutavat "irasshaimase" aina asiakkaan astuessa kauppaan. Myyjät laskevat yleensä vaihtorahat toiseen kertaan asiakkaan kanssa. Joissakin kaupoissa myyjä kantaa ostokset ulko-ovelle asti, kiittää ja kumartaa.

6) WC-istuimen päällä on usein hana, jonka alla voi pestä kätensä huuhtelun jälkeen säiliöön valuvalla vedellä. Vessapaperi on käsiin hajoavaa ohutta höttöä. Vessoissa ei ole käsipyyhkeitä, vaan kävijöiden odotetaan tuovan omansa. Aika usein on sentään ilmakuivain.

7) Joka kulmilta löytyy automaatteja, joista saa kylmiä ja kuumia virvokkeita. Kuuma tölkkikahvi on ehkä suomalaiselle yleisölle erikoisin juoma. Fukuokassa olen nähnyt yhden banaaniautomaatin lisäksi lähinnä juoma-automaatteja, mutta luotettavien lähteiden mukaan kaikenlaista muutakin on tarjolla aina ruoka-annoksista käytettyihin pikkuhousuihin.

Banaaniautomaatti Fukuokan keskustassa.
 

Juoman osto NFC-maksulla.

8) Kaupungilla, varsinkin Tokiossa, näkee ihmisiä, joiden työ on vain pitää kylttiä pystyssä kadulla. Mielekäs duuni. Kaduilla on myös usein feissaajia, jotka jakelevat mainoksia nenäliinapaketin kera. Joka puolella näkyy univormupukuisia yleisiä järjestyshenkilöitä, jotka järjestelevät polkupyöriä, pitävät paikkoja siisteinä tai ohjaavat liikennettä, vaikka sitä ei olisikaan.

Unelmaduuni Shibuyassa.

9) Täällä on siistiä! Ihmiset eivät heitä roskia maahan, tai jos joku heittäisikin, niin se korjattaisiin nopeasti pois. Jotkut ravintolat tosin laittavat jätesäkkinsä kadun varteen pois haettaviksi, ja pari kertaa olen nähnyt sellaisen kadulle levinneenä. Kadulle räkiviä ihmisiä on myös näkynyt muutama.

10) Käytännössä kaikkialla voi tuntea olonsa turvalliseksi. Ei todellakaan tarvitse pelätä, että kukaan tulee jurrissa tai aineissa tai muuten vaan haastamaan riitaa tai ryöstämään kadulla. Naisia varoitellaan ahdistelijoista, mutta niitäkin taitaa olla paljon vähemmän kuin muualla. Koulussamme aloittaville tytöille ja naisille jaetaan hälyttimet, jotka pitävät sellaista palohälytin-ulinaa kun sokan vetää irti.